Kenneli
Olen vuonna 1981 syntynyt syntyperäinen kuopiolainen, aeto savolaesakka. Laumaani kuuluu koirien lisäksi Porvoontuonti-aviomies Kaitsu, joka ahkerasti hoitaa kepon virkaa mm. viikottaisena lenkitysavustajana ja päivittäisenä muonitusvastaavana. Naimisissa ollaan oltu kesästä 2005, alla kuva todistusaineistona. Vuonna 2007 valmistuin eläintenhoitajaksi (maatalousalan perustutkinto; eläintenhoitaja) ja syksyllä 2009 pieneläinhoitajaksi (eläintenhoitajan ammattitutkinto; pieneläinhoitaja). Eväät koirien kuppeihin ansaitsen tällä hetkellä eräällä kuopiolaisella pieneläinklinikalla pieneläinhoitajan töitä tehden, ja Kaitsu on töissä ohjelmistosuunnittelijana GE:llä.
"Tuonko kanssa siis?!"
Ala-asteikäisestä asti olen puuhaillut eläinten kanssa, ja hevoset, lehmät, koirat ja kissat tulivat tutuiksi tuttavien maatilalla. Ensimmäinen oma koira meille tuli keväällä 2004, kun kääpiöpinseri Taneli asettui taloksi ja hetkellisesti mullisti ainakin perheen kissojen elämän. Alunperin koira hankittiin lenkki- ja sohvaseuraksi, ja se virka on edelleenkin kaikilla koirillamme etusijalla. Rotuvaihtoehtoina mielessämme pyöri kääpiöpinserin lisäksi mm. schipperke, mutta pienen koon lisäksi halusimme koirallemme helppohoitoisen turkin, joten päädyimme rotuvalinnassamme kääpiöpinseriin.
Taneli pääsi vuoden ikäisenä KPSH:n pentukurssille, ja sen myötä innostuimme koiran kouluttamisesta enemmänkin. Vuoden 2005 kesäkaudella tutustuin pelastuskoiraharrastukseen, joka sitten veikin tyystin mukanaan sekä minut että kaikki arki-illat, ja pian edessä oli hieman isomman koiran hankinta treenikaveriksi. Pinseri tuntui varsin luontevalta valinnalta kääpiön jälkeen, ja innostuin kovasti kun kuulin Yarracitta-kennelin pinseri-snautseri -risteytysprojektista. Päivääkään en ole Hilman hankintaa katunut, vaikkei koulutus ja taitojen kartuttaminen aina helppoa ole ollutkaan. Pelastuskoiratoiminnan lisäksi olen kiinnostunut koiran luonteesta ja sen periytymisestä, ja olenkin kouluttautunut MH-luonnekuvauksen B-tason toimihenkilöksi.
Kennelnimi Sawonmuan myönnettiin minulle 30.11.2007, ja olen allekirjoittanut Pinserit Ry:n (vahvistamatta) sekä Kennelliiton sitoumuskasvattajasopimuksen. Pesänä laumallamme on rivitalokolmio, jossa pieni aidattu piha. Tulevat pennut aion kasvattaa olohuoneessa, aikuisten koirien ja kissojen keskellä. Tuttavien lapset lienevät halukkaita totuttamaan pennut myös ihmisen pentuihin.
Toivon tuleville pennuilleni aktiivisia koteja, joilla on aikaa panostaa koiraan etenkin sen kasvuvaiheessa. Pinserit ja kääpiöpinserit ovat energisiä koiria, jotka oikein opetettuina ja totutettuina ovat monipuolisia jokapaikankoiria, mutta samalla silti kotioloissa erinomaisia sohvaperunoita ja varpaanlämmittäjiä. Molemmat rodut saattavat pitkästyä ja keksiä omaa kivaa mikäli niiden kanssa ei touhuta tarpeeksi. Pinseri kiihtyy nollasta sataan sekunnissa, ja kääpiöpinseri puolessa ;-)